RSS-linkki
Kokousasiat:https://dynastyjulkaisu.lemi.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://dynastyjulkaisu.lemi.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kunnanhallitus
Pöytäkirja 03.03.2025/Pykälä 46
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() ![]() |
Täysi-ikäisen henkilön laskennallisen kotouttamiskorvauksen maksaminen työllisyysalueelle
Kunnanhallitus 03.03.2025 § 46
44/14.07/2025
Valmistelija Hallinnon asiantuntija Julia Hyrkkänen
Kuntien maksuosuudet työllisyysalueelle on työllisyyspalveluiden osalta mitoitettu vastaamaan kunnille siirtyneitä valtionosuuksia. Jo ennen vuotta 2025 yhteistoimintana järjestetyn maahanmuuttopalveluiden osalta rahoitusta ei ole kytketty valtionosuusperusteisiin, vaan budjetti on perustunut Eksotelta siirtyneen tehtävän rahoitukseen myöhempine muutoksineen.
Maahanmuuttopalveluiden nykyiset maksuosuusperusteet ovat ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja laskennallisia korvauksia tuovien henkilöiden (pakolaiset) määrä. Ulkomaan kansalaisten määrän perusteella tuleva rahoitus on tasoltaan melko vakiintunut ja sillä katetaan muiden kuin pakolaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut. Pakolaisten määrä on kasvanut viime vuosina moninkertaiseksi ja palveluvelvoitteet ovat lisääntyneet. Yhteistoimintasopimuksen mukainen maksuosuus ei kata kaikkia velvoitteita, jotka työllisyysalueen vastuulle on sopimuksella siirretty.
Pakolaisille järjestettävien palveluiden osalta läpinäkyvin malli olisi, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset jaettaisiin kuntien ja työllisyysalueen kesken sovittavin prosenttiosuuksin. Kun yhteistoimintasopimusta seuraavan kerran päivitetään, voidaan tällaista mallia esittää. Päivittäminen on ajankohtaista todennäköisesti siinä vaiheessa, kun kuntien valtionosuusuudistuksesta on päätetty. Valtionosuusuudistus tulee tällä tietoa voimaan vuoden 2027 alusta, jolloin päätöksenteko ajoittuu vuoteen 2026. Siihen asti alle 7-vuotiaan ja 7 vuotta täyttäneen laskennallinen korvaus jää kokonaan kotikunnan tuloksi, jolla kunta kattaa sekä itse järjestämänsä palvelut että osuuden maahanmuuttopalveluiden maksuosuudesta.
Työllisyysalueen puuttuva rahoitus tulee ratkaista vuosille 2025 ja 2026. Rahoitusta puuttuu etenkin kotoutumiskoulutuksesta. Uutena palveluvelvoitteena on tullut monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestäminen. Myös tulkkauspalvelujen tarve on ensimmäisen vuoden aikana suurimmillaan. Nämä palvelut eivät sisälly valtionosuuteen, vaan ne rahoitetaan vuoden 2025 alusta uudella valtion maksamalla kerta (lisä)korvauksella, joka maksetaan 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä ensimmäisen vuoden ajan. Kertakorvaus on 7.741 euroa henkilöltä vuonna 2025. Kertakorvaus maksetaan maakunnassa arvion mukaan noin 270 henkilöstä, eli korvausta kertyy noin 2,1 miljoonaa euroa. Korvaus jaksotetaan ensimmäisen vuoden ajalle kuukausittain kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin. Kaikki palvelut, jotka asetuksen perustelumuistion mukaan tulee järjestää tällä ensimmäisen vuoden lisäkorvauksella, ovat työllisyysalueen järjestämisvastuulla. Sen vuoksi olisi perusteltua, että kunnat siirtävät (kerta)korvauksen työllisyysalueelle. Teknisesti työllisyysalueen tulisi laskuttaa korvaukset kunnilta. Mikäli työllisyysalue ei saa kertakorvauksista kertyvää rahoitusta käyttöönsä, on sen sopeutettava palvelujen järjestämistä työllisyysmäärärahan kokonaisuuden sisällä.
Työllisyysalueen kuntien yhteistyöryhmä käsitteli pakolaisille järjestettävien palveluiden rahoitusta kokouksessaan 28.1.2025 asia 3. Yhteistyöryhmän päätöksen mukaan Etelä-Karjalan kunnat siirtävät työllisyysalueelle 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettavan korvauksen vuosina 2025 ja 2026.
Lappeenrannan kaupungin hallitus päätti vastaavasti kokouksessaan 3.2.2025 § 38 esittää Etelä-Karjalan kunnille, että kunnat ohjaavat sanotun korvauksen vuosina 2025 ja 2026 Etelä-Karjalan työllisyysalueelle. Työllisyysalue laskuttaa korvauksen kunnilta neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Samalla Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti, että Lappeenrannan kaupungille 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettava lisäkorvaus ohjataan Etelä-Karjalan työllisyysalueelle, jos maakunnan muut kunnat hyväksyvät kaupunginhallituksen esityksen.
Esittelijä vt. kunnanjohtaja Tommy Vesterlund
Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää, että kunta ohjaa vuosina 2025 ja 2026 Etelä-Karjalan työllisyysalueelle valtioneuvoston asetuksessa kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan, hyvinvointialueen ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisten kustannusten korvaamisesta valtion varoista 1 § 1 momentissa säädetyn 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettavan korvauksen, mikäli kaikki maakunnan kunnat hyväksyvät omalta osaltaan korvauksen ohjaamisen työllisyys-alueelle. Työllisyysalue laskuttaa korvauksen kunnilta neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() ![]() |