Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 30.10.2024/Pykälä 62

Sivistyslautakunta 30.10.2024 § 62  

176/01.01.01/2024  

Valmistelija Kunnanjohtaja Kati Rekola

Heli Kukkohovi on toimittanut sähköpostitse 9.10.2024 päivätyn oikaisuvaatimuksen sivistyslautakunnan päätöksestä 55 § rehtorin viran täyttäminen. Oikaisuvaatimus on sisällöltään seuraavanlainen:

”Vs. kunnanjohtaja Tommy Vesterlundin toimiessa esittelijänä sivistyslautakunnan kokouksessa 25.9.2024 käsiteltiin kokouksessa kohdassa § 55 (160/01. 01/2024) Lemin kunnan rehtorin viran täyttämistä ja valintaa sekä tehtiin päätös asiaan liittyen. Valintaryhmän tuli esittää oma ehdotuksensa virkaan kokouksessa. Ennen sivistyslautakunnan kokousta oli kaksi kärkiehdokasta vetänyt hakemuksensa pois ja jäljelle oli jäänyt yksi kärkiehdokas, Sanna Karppinen, joka kokouksessa valittiin rehtorin ja perusopetuksen toimialajohtajan virkaan. Hakijavertailussa tuodaan esille, että valintaryhmä oli nostanut kolme kärkiehdokasta tehtävään kuudesta vastaavan työkokemuksen omaavasta hakijasta. Kokouksessa ei ollut läsnä kunnanjohtaja Kati Rekola, joka oli ollut mukana haastattelu- ja valintatyöryhmässä. Kokouksessa sivistyslautakunnan jäsenet tai esittelijä olisivat voineet tehdä vielä uusia esityksiä virkaan valittavaksi jäljellä olevista hakijoista. Valintapäätös on annettu tiedoksi 25.9.2024 sähköisesti hakijan hakemuksessa olevaan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen. Lemin kunnan sivistyslautakunnan 25.9.2024 tekemä päätös § 55 koskien Lemin kunnan rehtorin ja perusopetuksen toimialajohtajan viran täyttämistä ja valintaa tulee kumota, koska päätös on lainvastainen eikä se ole tarkoituksenmukainen. Lainvastainen tarkoittaa tässä, että virkaan valittu Sanna Karppinen ei ole jäljellä olevista hakijoista ansioitunein. Perustuslain (731/1999) 125.2 §:n säännös määrittelee yleiset nimitysperusteet, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Niihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät. (HE 1/1998 vp) Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Virka- tai työsuhteeseen rekrytoinnissa työnantajan tulee kohdella työnhakijoita tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014, 3. luku, 8§) mukaan ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällä oikaisuvaatimuksella vaadin, että Lemin kunnan sivistyslautakunnan 25.9.2024 kokouksen päätös 55§ valita Sanna Karppinen rehtoriksi kumotaan ja että minut valitaan Sanna Karppista ansioituneempana hakijana Lemin kunnan rehtorin ja perusopetuksen toimialajohtajan virkaan.

Kukkohovin esittämät perustelut:

Virkasuhteeseen on valittava aina viran tehtävien hoitamisen kannalta ansioitunein hakija. Tasa-arvolain mukaan työnantajan on aina tehtävä ansiovertailu, kun hakijoina on sekä miehiä että naisia. Ansiovertailussa otetaan huomioon hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja sellaiset hakijan ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Ansiovertailussa huomioon otettavien ansioiden tulee olla yksiselitteisesti ja objektiivisesti osoitettavissa olevia. Ansioita tulee tarkastella suhteessa työtehtäviin ja työnantajan etukäteen vahvistamiin valintaperusteisiin. Henkilöiden ansioituneisuutta tulee siten tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Työnantajan valitseman painotuksen tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Perehtyneisyyden hankkimiseksi kulloinkin kysymyksessä olevaan tehtävään tarvitaan tietyn pituinen kokemus. Riittäväksi katsottavan kokemuksen määrä vaihtelee eri tehtävissä. Työkokemuksen sisällön osalta ratkaisevaa ei ole yksistään se, onko henkilö hankkinut kokemuksensa juuri haettavana olevaa vastaavassa tehtävässä, vaan tehtävään sopivaa kokemusta on voinut kertyä myös muissa tehtävissä. Pyysin 7.10.2024 sähköpostitse asianosaisena virkaa hakeneena itselleni hakijoista tehtyä hakijayhteenvetoa ja ansiovertailua sekä virkaan valitun Sanna Karppisen hakemusta ja hänen ansioluetteloa. Hakuilmoituksen mukaan hakemukseen tuli olla liitettynä ansioluettelo. Sain muut kyseiset asiakirjat 8.10.2024, pois lukien Sanna Karppisen ansioluetteloa.”

Yleissäännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat hallintolain (434/2003) 7 a luvussa. Kuntalain (410/2015) 16 luvussa säädetään kunnalliseen muutoksenhakujärjestelmään kuuluvasta oikaisuvaatimuksesta. Siltä osin kuin kuntalaissa ei toisin säädetä, kuntalain mukaiseen oikaisuvaatimukseen sovelletaan hallintolain säännöksiä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla. Kunnan on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet niihin päätöksiin, joista saa tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen perusteita ei hallintolaissa tai kuntalaissa rajata, joten oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:  1. päätös, johon oikaisua haetaan, koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. 2. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen. 3.. Oikaisuvaatimusaikaa ei ole noudatettu. Kun oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, oikaisuvaatimusta ei ryhdytä sisällöllisesti käsittelemään eikä oikaisuvaatimuksen perusteisiin oteta kantaa.  Päätös, jolla oikaisuvaatimus on jätetty tutkimatta, tulee perustella. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen, ellei erikseen toisin säädetä. Nyt kyseessä olevan oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämiselle ei ole perusteita.

Sivistylautakunta on päättänyt rehtorin viran valinnasta 25.9.2024 § 55.

Lemin kunnan hallintosäännön §:ien 38 ja 39 mukaan viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen eli tässä tapauksessa sivistyslautakunta. Viran tai toimen vakinaiseen täyttämiseen tarvitaan kunnanhallituksen täyttölupa.

Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 16.7.2024 § 35 pyytää kunnanhallitukselta lupaa perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin viran vakinaiseen täyttämiseen. Sivistyslautakunta päätti julistaa perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin viran haettavaksi, mikäli kunnanhallitus myöntää sille täyttöluvan. Rekrytointityöryhmään valittiin sivistyslautakunnan puheenjohtajisto, kunnanjohtaja ja perusopetuksen edustajaksi apulaisrehtori Susanna Soikkeli tai joku muu koulun edustaja. Valintatyöryhmän työhön osallistuivat kunnanjohtaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja, Taija Savolainen ja Susanna Soikkeli.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain  6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus. Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissta (14.12.1998/986) on säädetty 2 §:n mukaan: Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto;

2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä

4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865). Lisäksi rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa järjestämisluvassa määrätyssä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986; 3 §) Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi voidaan tarvita muita lisävalmiuksia ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka edesauttavat virkatehtävien menestyksellistä hoitamista. Nämä virkatehtävien hoidon kannalta hyödylliset lisävalmiudet ja henkilökohtaiset ominaisuudet mainitaan viran hakuilmoituksessa ja niiden täyttyminen otetaan nimitysharkinnassa huomioon.

Perustuslain 12 §:n mukaisesti yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, työkykyyn, kykyyn tulokselliseen työskentelyyn, johtamistaitoon, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Virkavalinnan suorittava toimielin tai viranhaltija voi ottaa päätöstä tehdessään huomioon myös tiedot hakijoiden aikaisemmasta toiminnasta ja sen puitteissa osoittaman ansioituneisuuden (taikka sen puutteen).

Perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin virka on ollut avoinna Kuntarekry.fi -palvelussa, mol.fi. -sivuilla ja Lemin kunnan omilla www -sivuilla ajalla 24.7.-30.8.2024. Tehtävään muodollisesti päteviä hakijoita oli tehtävään 15 henkilöä. Kaikki tehtävään muodollisesti pätevät hakijat päätettiin haastatella. Hakijoista 3 veti hakemuksensa pois ennen haastatteluja.

Valintatyöryhmä on nostanut hakijoiden joukosta kolme kärkiehdokasta. Kärkiehdokkaat ovat kutsuttu sivistyslautakunnan haastateltavaksi 25.9.2024. Lemin kunnan hallintosäännön 39 §:n mukaan lautakunta tai lautakunnan määräämä viranhaltija päättää alaistensa viranhaltijoiden valinnasta toistaiseksi voimasssa olevaan virkaan. Koska valinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kykyä, lautakunnan on ollut perusteltua haastatella valintatyöryhmän nimeämät kärkihakijat henkilökohtaisesti lautakunnan kokouksessa. Sivistyslautakunta olisi halutessaan voinut katsua myös näiden hakijoiden lisäksi muita hakijoita haastateltavakseen.

Virantäyttöpäätöksen valmisteluun kuuluu hakijoista laadittu yhteenveto. Valmisteluaineiston, johon asiassa tehtävä päätös perustuu, täytyy olla asiaa käsittelevien luottamushenkilöiden käytettävissä. Sivistyslautakunnan kokouksen 25.9.2024 § 55 oheisaineistona on ollut rehtorin viran hakijavertailu sekä hakijoiden yhteenveto. Tomialajohtajan ja rehtorin virkaa hakenut Heli Kukkohovi on pyytänyt hakijavertailua, hakijayhteenvetoa ja Sanna Karppisen hakemuksen sähköpostitse 7.10.2024, jolloin pyydetyt asiakirjat on hänelle viivytyksettä toimitettu. Hakijavertailu sekä -yhteenveto ovat jukisia asiakirjoja, jotka ovat olleet tietopyynnöllä kunnasta saatavilla.

Viran täyttävällä viranomaisella on laaja harkintavalta.  Suuretkaan erot työkokemuksen määrässä eivät ratkaise asiaa, vaan ratkaisevia ovat usein hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, joista saadaan tietoa haastattelussa sekä hakijan nimeämältä suosittelijalta. Hakijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta on tosiasiallisesti selvitettävä, mikäli soveltuvuuseroihin halutaan vedota virkavalinnan perusteluna. Kärkihakijoiden ansioita on vertailtava keskenään. Valintatyöryhmä on suorittanut hakijavertailun, josta on laadittu muistio ja yhteenveto. Kokonaisarvion perusteella valintatyötyhmä on nostanut hakijoiden joukosta kolme kärkihakijaa, jotka on kutsuttu sivistyslautakunnan haastateltaviksi.

Haastattelutyöryhmä on noudattanut erityistä huolellisuutta valintaesityksen laadinnassa. Valintatyöryhmä on haastatellut kaikki tehtävään muodollisesti pätevät hakijat. Kolme tehtävää hakenutta hakijaa vetivät kokonaan hakemuksensa pois ennen valintatyöryhmän haastatteluja. Neljällä tehtävää hakeneella henkilöllä ei ollut lainkaan tehtävään soveltuvaa vastaavaa työkokemusta. Apulaisrehtorikokemusta oli kahdella hakijalla, mutta kokemus ei vastannut avoimessa tehtävässä soveltuvaa työkokemusta. Hakijat, joilla oli muodollinen pätevyys tehtävään, mutta ei tehtävään soveltuvaa vastaavaa työkokemusta, eivät osoittaneet oleellista osaamista tai tietämystä kyseiseen virkaan, jonka vuoksi heidät olisi tullut asettaa vastaavan työkokemuksen omaavien hakijoiden rinnalle tai edelle. Hakijoita, joilla oli muodollisen pätevyyden ohella vastaava työkekemus, jota tehtävässä vaaditaan, oli kuusi.

Näiden kuuden hakijan osalta hakijavertailu on tehty erityisesti osaamisen suhteen verrattuna auki olleeseen viran tehtäviin nähden. Haastatteluissa on painotettu hakijan edellytyksiä toimia joustavasti ja oppilaslähtöisesti, hakijan pedagogista osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Kykyä suoriutua hyvin toimialajohtajan ja rehtorin tehtävistä on haarukoitu haastattelukysymysten avulla.  Painotuksena on otettu huomioon myös henkilön kyky saada luotua hyvä työskentelyilmapiiri. Haastatteluissa on tehty kokonaisarvio edellä mainitusta osaamisesta ja henkilön ominaisuuksista hakuilmoituksessa mainituin perustein soveltuvuudesta kyseiseen virkaan.

Haastattelujen sekä työkokemuksen perusteella, valintatyöryhmä nosti kolme kärkiehdokasta tehtävään. Nämä henkilöt olivat Jari Naskali, Petri Haapakoski ja Sanna Karppinen. Kolme kärkiehdokasta kutsuttiin sivistyslautakunnan kokouksen haastateltaviksi 25.9.2024 kokoukseen. Petri Haapakoski ilmoitti tekstiviestitse 24.9.2024 keskeyttävänsä hakuprosessin Lemin kunnan rehtorin virkaan. Jari Naskali on saapunut sivistylautakunnan haastateltavaksi 25.9.2024. Naskali on tuolloin ilmoittanut jättäytyvänsä hausta pois. Sanna Karppinen on saapunut sivistyslautakunnan haastateltavaksi, ja lautakunta on valinnut hänet yksimilisesti tehtävään.

Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan virkavalinnan perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Säännöksessä vaalilla tarkoitetaan luottamushenkilöiden valintoja ja henkilöstövalintoja. Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain (410/2015) 105 §:ssä. Virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Tällaista vaaliasetelmaa ei lautakunnan kokouksessa nyt syntynyt, vaikka kolme kärkiehdokasta oli kutsuttuna lautakunnan haastatteluun, koska kärkihakijoista yksi jättäytyi hausta ennen lautakunnan haastattelua ja yksi ilmoitti lautakunnan haastattelussa jättäytyvänsä hausta pois. Näin ollen, vain yksi hakija kärkikolmikosta oli haastateltavana virkaan lautakunnan kokouksessa siten, että vielä haastattelun lopuksi oli tosiasiallisesti käytettävissä tehtävään. Lautakunnalla oli mahdollisuus kutsua myös muita hakijoita haastatteluun, mutta lautakunta ei ole pitänyt menettelyä tarpeellisena. Vastaehdotuksia ei Karppisen nimittämiselle virkaan kokouksessa esitetty, ja päätös oli yksimielinen. Toimielinten kokoukset valtuustoa lukuun ottamatta ovat lähtökohtaisesti suljettuja. Suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia. Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetun kokouksen keskusteluja. Pöytäkirjaan olisi kuitenkin ollut hyvän hallintotavan mukaista esittää valinnan peruste, joka tässä tapauksessa oli hakijoiden kokonaisarviointi. Karppisen valinta virkaan tapahtui kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa on painotettu henkilön taitoa, kykyä, ominaisuuksia ja muita tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisisa kykyjä sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Kukkohovi on oikaisuvaatimuksessaan vertaillut omia ja Karppisen ansioita varsin mekaanisesti. Koska valinta on perustunut haastatteluista saatuun kokonaisarvioon, mekaanisella ansiovertailulla ei voida selvittää henkilön tosiasiallista kyvykkyyttä tehtävään. Kukkohovi esittää, että sivistyslautakunnan päätös olisi tasa-arvolain vastainen. Kukkohovi ei kuitenkaan oikaisuvaatimuksessaan esitä, mikä tasa-arvolain mukainen henkilöön liittyvä peruste olisi lain vastainen kyseisessä päätöksessä. Yhdenvertaisuuslain 1325/2014  3. luvun 8§:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kukkohovi ei ole nostanut muita henkilöön liittyviä tasa-arvolain mukaisia henkilöön liittyviä perusteita kuin sukupuolen. Karppinen ja Kukkohovi ovat molemmat naisia. Henkilöiden kyvykkyyttä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia on arvioitu haastatteluissa. Tasa-arvolain mukaista syrjintää ei ole tapahtunut.

Sivistyslautakunnalla on kunnalliseen itsehallintoon perustuvan harkintavallan nojalla ollut oikeus valita täytettävänä olevaan perusopetusta antavan koulun rehtorin ja toimialajohtajan virkaan kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista se, jolla lautakunta on Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen katsonut olevan parhaat edellytykset sanotun viran menestykselliseen hoitamiseen. (Ks. esim. KHO:2005:44 28.6.2005).

Sivistyslautakunnan päätös, jossa rehtorin virkaan valittiin Sanna Karppinen, ei ole rikkonut yhdenvertaisuuslakia, eikä valinnassa ole syrjitty hakijoita iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Sivistyslautakunnan suorittama Sanna Karppisen valinta kysymyksessä olevaan rehtorin ja toimialajohtajan virkaan on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon valintatyöryhmän ja sivistyslautakunnan suorittamissa haastattelussa esille tulleet seikat sekä hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sivistyslautakunnan päätös ei ole lainvastainen, ja se on lisäksi tarkoituksenmukainen.

Esittelijä Kunnanjohtaja Kati Rekola

Päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää, ettei oikaisuvaatimukselle ole perusteita eikä se aiheuta toimenpiteitä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.