Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 30.10.2024/Pykälä 61

Sivistyslautakunta 30.10.2024 § 61  

176/01.01.01/2024  

Valmistelija Kunnanjohtaja Kati Rekola

Päivi Pokkinen on toimittanut 8.10.2024 allekirjoitetun oikaisuvaatimuksen sivistyslautakunnan päätöksestä 55 § rehtorin viran täyttäminen. Oikaisuvaatimus on sisällöltään seuraavanlainen:

”Hyvään kunnalliseen hallintoon kuuluu päätöksenteossa avoimuus. Rehtorin virkaan haki 15 pätevää hakijaa. Rehtorin virkaan oli valintatyöryhmällä kolme henkilöä. Heistä kaksi veti hakemuksensa pois. Valintatyöryhmä esitti kokouksessa rehtorin virkaan Sanna Karppista ja ehdotus hyväksyttiin. Hyvään hallintoon kuuluu julkaista virkaan hakeneiden nimet, hakeneiden oikeusturvan varmistamiseksi ja tehdä selkeä päätösehdotus. Virkaan esitetään nimellä henkilö ja hänen kieltäytymisensä varalle henkilö. Nyt tehdyssä päätöksessä puhutaan kahdesta valintatyöryhmän ehdotuksesta ilman nimiä. Virkavalinnassa pitää esittää perustelut, jotka puuttuvat tästä päätöksestä. Virantäyttöpäätös on aina perusteltava ja henkilön pätevyys/koulutus kerrottava. Edellä esitetyn perusteella Pokkinen vaatii päätöksen kumoamista.”

Yleissäännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat hallintolain (434/2003) 7 a luvussa. Kuntalain (410/2015) 16 luvussa säädetään kunnalliseen muutoksenhakujärjestelmään kuuluvasta oikaisuvaatimuksesta. Siltä osin kuin kuntalaissa ei toisin säädetä, kuntalain mukaiseen oikaisuvaatimukseen sovelletaan hallintolain säännöksiä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla. Kunnan on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet niihin päätöksiin, joista saa tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen perusteita ei hallintolaissa tai kuntalaissa rajata, joten oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:  1. päätös, johon oikaisua haetaan, koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. 2. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen. 3.. Oikaisuvaatimusaikaa ei ole noudatettu. Kun oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, oikaisuvaatimusta ei ryhdytä sisällöllisesti käsittelemään eikä oikaisuvaatimuksen perusteisiin oteta kantaa.  Päätös, jolla oikaisuvaatimus on jätetty tutkimatta, tulee perustella. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen, ellei erikseen toisin säädetä. Nyt kyseessä olevan oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämiselle ei ole perusteita.

Sivistylautakunta on päättänyt rehtorin viran valinnasta 25.9.2024 § 55.

Lemin kunnan hallintosäännön §:ien 38 ja 39 mukaan viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen eli tässä tapauksessa sivistyslautakunta. Viran tai toimen vakinaiseen täyttämiseen tarvitaan kunnanhallituksen täyttölupa.

Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 16.7.2024 § 35 pyytää kunnanhallitukselta lupaa perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin viran vakinaiseen täyttämiseen. Sivistyslautakunta päätti julistaa perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin viran haettavaksi, mikäli kunnanhallitus myöntää sille täyttöluvan. Rekrytointityöryhmään valittiin sivistyslautakunnan puheenjohtajisto, kunnanjohtaja ja perusopetuksen edustajaksi apulaisrehtori Susanna Soikkeli tai joku muu koulun edustaja. Valintatyöryhmän työhön osallistuivat kunnanjohtaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja, Taija Savolainen ja Susanna Soikkeli.

Kuntalaissa on määritetty kunnille velvollisuuksia julkisuusperiaatteen vuoksi, mikä tarkoittaa käytännössä viranomaisen toiminnan julkisuutta pääperiaatteena. Kunnan tulee toteuttaa perustuslain julkisuusperiaatetta kunnallishallinnossa kuntalaissa ja julkisuuslaissa tarkennetulla tavalla. Kunnallishallinnon kannalta keskeiset julkisuusperiaatteen toteuttamistavat ovat asiakirjojen julkisuus (PL 12 §, julkisuuslaki), kokousten julkisuus (kuntalaki 57 §), tiedottaminen (kuntalaki 29 §) ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen (hallintolaki 41 §). Perusoikeuksien toteutumisen tueksi on

lisäksi PL:n 22§:n säädös, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen. Perustuslaissa ei tyhjentävästi määritellä kuntien asiakirjajulkisuutta, mutta tavallisen lain tasolla sen tueksi on muuta lainsäädäntöä. Julkisuusperiaatteen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa avoimen ja hyvän hallinnon edistäminen, osallistumisen, vaikuttamisen ja valvonnan mahdollistaminen sekä viranomaistoiminnan legitimiteetin vahvistaminen. Näillä taataan lähtökohtaisesti erityisesti yksikön oikeusturvan toteutumista. Julkisuusperiaatetta sovelletaan ensisijaisesti viranomaisella olevaan asiakirjatietoon, joka on tallennettu jossakin muodossa.

Laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 4 §:ssä määrätään, että virkasuhteeseen ottaminen edellyttää aina julkista hakumenettelyä.

Hakuaika on vähintään 14 kokonaista kalenteripäivää. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 108 §:ssä säädetyllä tavalla. Kunnan ilmoitukset on kuntalain 108 §:n mukaan saatettava tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa,jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. (Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 5 §).  Hakuilmoituksen julkaisemisella pyritään siihen, että mahdollisimman moni edellytykset täyttävä henkilö saisi tiedon haettavana olevasta virasta ja voisi sitä hakea. Viranomaisen kannalta hyötynä on se, että hakijoiksi saadaan avoinna olevan tehtävän kannalta kyvykkäimmät henkilöt.

Julkisuuslain mukaisesta tiedonsaantioikeudet viranomaistoiminnassa voidaan jakaa yleisöjulkisuuden, asianosaisjulkisuuden tai erityissäännöksen perusteella saataviin tietoihin. Yleisöjulkinen tieto on kaikille saatavilla julkisuuslain 9.1 §:n mukaisesti. Täysin julkisten asiakirjojen osalta viranomaisella ei ole harkintavaltaa tietojen luovuttamisen suhteen, vaan tieto on annettava kysyjille. Keskeisesti viranhakuasiakirjan julkiseksi tulosta säädetään julkisuuslain 7 §:ssä. Viranomaiselle toimitetun asiakirjan osalta 7 §:n 1 momentin mukaisesti viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä. Näin ollen viranomaisen asiakirja tulee julkiseksi pääsääntöisesti heti, kun se on saapunut viranomaiseen. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat tulevat julkisiksi silloin, kun ne tulevat valmiiksi. Hakemusasiakirja on valmis asiakirja, joten voidaan tulkita, että se on julkinen heti, kun se on viranomaiseen saapunut. Hakijan nimi on pyydettäessä luovutettava kysyjälle sen jälkeen, kun hakemus on saapunut kuntaan. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että hakijan toivomus nimen salaamisesta on kerrottava tiedon pyytäjälle. Siitä huolimatta nimi voidaan julkistaa esimerkiksi tiedotusvälineissä. Hakijan nimen julkaiseminen esimerkiksi lehdessä tai internetissä voi rajoittaa yksilön oikeutta olla pois mediasta.  Harkinta tiedon julkistamisessa jää silloin tiedon pyytäjälle, mutta toive ei sido esimerkiksi tiedotusvälineitä. Tiedotusvälineistä ei ole tullut tietopyyntöjä kyseiseen rekrytointiin liittyen.

Hakemusten käsittelyyn asiakirjoina sisältyy vaatimuksia lisäksi hallintolaissa ja henkilötietolaissa. Koska hakumenettely, kuten virantäyttö kokonaisuudessaan, on hallintomenettelyä, siihen sovelletaan viranhaltijalain erityisten menettelysäännösten lisäksi täydentävästi hallintolakia. Hallintolain 24 §:ssä todetaan, että asiakirjojen julkisuudesta ja asianosaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Henkilötietolaissa säädetään huolellisuus- ja suojaamisvelvoitteista, joiden mukaan viranomaistyönantajan hallussa olevien henkilötietojen käsittelyn tulee olla huolellista ja siinä tulee suojata henkilön yksityisyyttä, vaikka henkilötiedot sisältyisivät julkisiin asiakirjoihin. Näin ollen voidaan todeta, että yksityisyyden suoja on tärkeä elementti hakumenettelyn julkisuudesta huolimatta. Vaikka hakijoiden nimi on lähtökohtaisesti julkinen tieto ja PL:n 12 §:sta johdettu julkisuusperiaate edellyttää kunnalliselta viranomaiselta aktiivista julkisuusmyönteistä ajattelua, nimien julkistamisessa voi vaarantua hakijoiden yksityisyyden suoja.Tällä perusteella tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon, joka koski virkaa hakeneiden henkilötietojen toimittamista pyytämättä muille hakijoille.

TSV 30.1.2001 Dnro 909/45/2000: Kunta oli toimittanut jokaiselle virkaa hakeneelle hakemuksista laaditun yhteenvedon pöytäkirjan liitteenä sekä oikaisuvaatimusohjeet. Yhteenveto sisälsi tiedot hakijan osoitteesta, syntymävuodesta, hakijan opinnoista, työpaikoista ja tiedon, onko hakemuksen mukana ollut todistuksia. Tietosuojavaltuutetun mukaan kunnan on noudatettava myös valitsematta jääneiden hakijoiden henkilötietojen käsittelyssä sellaisia menettelytapoja, jotka täyttävät sekä henkilötietolain ja julkisuuslain että kuntalain säännöksistä johtuvat velvoitteet. Erityislakina kuntalain säännökset ovat tiedoksiannon suhteen ensisijaisia, mutta tiedoksiantomenettelyn tulee olla henkilötietolain tarkoituksen ja suojaamisvelvoitteen sekä julkisuuslain säännösten mukainen. Tietosuojavaltuutettu suositteli, että kunta toimittaa viranhakijoista laaditun yhdistelmän ainoastaan silloin, kun sitä nimenomaisesti pyydetään.

Kunnan viranomaisella ei ole kunnallisesta itsehallinnosta huolimatta omaa harkintavaltaa siinä, luovuttaako se kysyjille julkisia asiakirjoja, koska julkisuuslain 9.1 §:ssä on säädetty jokaiselle kuuluvasta yleisestä tiedonsaantioikeudesta. Tästä voidaan tulkita, että viranhakuilmoituksesta asiakirjana on annettava tieto niiltä osin, kun se ei ole salassa pidettävää. Esimerkiksi hakuilmoituksesta voidaan antaa hakijan nimi, koulutus ja

työhistoria, mutta erikseen salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ei voi luovuttaa. Kunnallisessa viranhaussa kaikille julkisia, niin sanottuja yleisöjulkisia tietoja ovat siis hakuilmoitus, hakemuslomake, hakijan nimi, hakijan koulutus- ja työhistoriatiedot sekä muut tiedot, joita ei ole erikseen säädetty salassa pidettäviksi. Näin ollen kunnallisen viranomaisen on virkahakemusten osalta yhdistettävä perustuslain julkisuusperiaate.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain  6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus. Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissta (14.12.1998/986) on säädetty 2 §:n mukaan: Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto;

2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä

4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865). Lisäksi rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa järjestämisluvassa määrätyssä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986; 3 §) Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi voidaan tarvita muita lisävalmiuksia ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka edesauttavat virkatehtävien menestyksellistä hoitamista. Nämä virkatehtävien hoidon kannalta hyödylliset lisävalmiudet ja henkilökohtaiset ominaisuudet mainitaan viran hakuilmoituksessa ja niiden täyttyminen otetaan nimitysharkinnassa huomioon.

Perustuslain 12 §:n mukaisesti yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, työkykyyn, kykyyn tulokselliseen työskentelyyn, johtamistaitoon, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Virkavalinnan suorittava toimielin tai viranhaltija voi ottaa päätöstä tehdessään huomioon myös tiedot hakijoiden aikaisemmasta toiminnasta ja sen puitteissa osoittaman ansioituneisuuden (taikka sen puutteen).

Viran täyttävällä viranomaisella on laaja harkintavalta.  Suuretkaan erot työkokemuksen määrässä eivät ratkaise asiaa, vaan ratkaisevia ovat usein hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, joista saadaan tietoa haastattelussa sekä hakijan nimeämältä suosittelijalta. Hakijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta on tosiasiallisesti selvitettävä, mikäli soveltuvuuseroihin halutaan vedota virkavalinnan perusteluna. Kärkihakijoiden ansioita on vertailtava keskenään. Valintatyöryhmä on suorittanut hakijavertailun, josta on laadittu muistio ja yhteenveto. Kokonaisarvion perusteella valintatyötyhmä on nostanut hakijoiden joukosta kolme kärkihakijaa, jotka on kutsuttu sivistyslautakunnan haastateltaviksi.

Perusopetuksen toimialajohtajan ja rehtorin virka on ollut avoinna Kuntarekry.fi -palvelussa, mol.fi. -sivuilla ja Lemin kunnan omilla www -sivuilla ajalla 24.7.-30.8.2024. Tehtävään muodollisesti päteviä hakijoita oli tehtävään 15 henkilöä. Kaikki tehtävään muodollisesti pätevät hakijat päätettiin haastatella. Hakijoista 3 veti hakemuksensa pois ennen haastatteluja.

Valintatyöryhmä on nostanut hakijoiden joukosta kolme kärkiehdokasta. Kärkiehdokkaat ovat kutsuttu sivistyslautakunnan haastateltavaksi 25.9.2024. Lemin kunnan hallintosäännön 39 §:n mukaan lautakunta tai lautakunnan määräämä viranhaltija päättää alaistensa viranhaltijoiden valinnasta toistaiseksi voimasssa olevaan virkaan. Koska valinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, lautakunnan on ollut perusteltua haastatella valintatyöryhmän nimeämät kärkihakijat henkilökohtaisesti lautakunnan kokouksessa. Sivistyslautakunta olisi halutessaan voinut kutsua myös näiden hakijoiden lisäksi muita hakijoita haastateltavakseen. Lautakunta ei ole kuitenkaan kokouksessaan esittänyt muiden hakijoiden kutsumista lautakunnan haastatteluun.

Virantäyttöpäätöksen valmisteluun kuuluu hakijoista laadittu yhteenveto. Valmisteluaineiston, johon asiassa tehtävä päätös perustuu, täytyy olla asiaa käsittelevien luottamushenkilöiden käytettävissä. Sivistyslautakunnan kokouksen 25.9.2024 § 55 oheisaineistona on ollut rehtorin viran hakijavertailu sekä hakijoiden yhteenveto. Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta viranomaisen asiakirjasta. Asiakirjajulkisuudesta säädetään julkisuuslain 11 §:ssä seuraavasti: Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus 11 §:n rajoitukset huomioiden saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Salassa pidettävistä asiakirjoista säädetään julkisuuslain 24 §:ssä, jossa on luettelo yleisimmistä salassapitoperusteita. Rehtorin virkaan hakeneiden nimet ovat olleet saatavilla tietopyynnöllä pyydettäessä, myös sähköisesti. Tietopyyntöjä ei ole asiaan liittyvistä asiakirjoista kuntaan tullut kuin yksi. Tomialajohtajan ja rehtorin virkaa hakenut Heli Kukkohovi on pyytänyt hakijavertailua, hakijayhteenvetoa ja Sanna Karppisen hakemuksen sähköpostitse 7.10.2024, jolloin pyydetyt asiakirjat on hänelle viivytyksettä toimitettu. Tämä on ainoa kuntaan saapunut tietopyyntö kyseisistä asiakirjoista. Hakijavertailu sekä -yhteenveto ovat jukisia asiakirjoja, jotka ovat olleet tietopyynnöllä kunnasta saatavilla. Kunnan omassa harkintavallassa on, miten se tiedottaa hakijoista.

Haastattelutyöryhmä on noudattanut erityistä huolellisuutta valintaesityksen laadinnassa. Valintatyöryhmä on haastatellut kaikki tehtävään muodollisesti pätevät hakijat. Kolme tehtävää hakenutta hakijaa vetivät kokonaan hakemuksensa pois ennen valintatyöryhmän haastatteluja. Neljällä tehtävää hakeneella henkilöllä ei ollut lainkaan tehtävään soveltuvaa vastaavaa työkokemusta. Apulaisrehtorikokemusta oli kahdella hakijalla, mutta kokemus ei vastannut avoimessa tehtävässä soveltuvaa työkokemusta. Hakijat, joilla oli muodollinen pätevyys tehtävään, mutta ei tehtävään soveltuvaa vastaavaa työkokemusta, eivät osoittaneet oleellista osaamista tai tietämystä kyseiseen virkaan, jonka vuoksi heidät olisi tullut asettaa vastaavan työkokemuksen omaavien hakijoiden rinnalle tai edelle. Hakijoita, joilla oli muodollisen pätevyyden ohella vastaava työkokemus, jota tehtävässä vaaditaan, oli kuusi.

Näiden kuuden hakijan osalta hakijavertailu on tehty erityisesti osaamisen suhteen verrattuna auki olleeseen viran tehtäviin nähden. Haastatteluissa on painotettu hakijan edellytyksiä toimia joustavasti ja oppilaslähtöisesti, hakijan pedagogista osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Kykyä suoriutua hyvin toimialajohtajan ja rehtorin tehtävistä on haarukoitu haastattelukysymysten avulla.  Painotuksena on otettu huomioon myös henkilön kyky saada luotua hyvä työskentelyilmapiiri. Haastatteluissa on tehty kokonaisarvio edellä mainitusta osaamisesta ja henkilön ominaisuuksista hakuilmoituksessa mainituin perustein soveltuvuudesta kyseiseen virkaan.

Haastattelujen sekä työkokemuksen perusteella, valintatyöryhmä nosti kolme kärkiehdokasta tehtävään. Nämä henkilöt olivat Jari Naskali, Petri Haapakoski ja Sanna Karppinen. Kolme kärkiehdokasta kutsuttiin sivistyslautakunnan kokouksen haastateltaviksi 25.9.2024 kokoukseen. Petri Haapakoski ilmoitti tekstiviestitse 24.9.2024 keskeyttävänsä hakuprosessin Lemin kunnan rehtorin virkaan. Jari Naskali on saapunut sivistylautakunnan haastateltavaksi 25.9. Naskali on tuolloin ilmoittanut jättäytyvänsä hausta pois. Sanna Karppinen on saapunut sivistyslautakunnan haastateltavaksi ja lautakunta on haastatellut Karppisen. Lautakunta on valinnut Karppisen avoimeen virkaan haastateltuaan hänet, ja lautakunnan päätös on ollut yksimielinen.

Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan virkavalinnan perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Säännöksessä vaalilla tarkoitetaan luottamushenkilöiden valintoja ja henkilöstövalintoja. Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain (410/2015) 105 §:ssä. Virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Tällaista vaaliasetelmaa ei lautakunnan kokouksessa nyt syntynyt, vaikka kolme kärkiehdokasta oli kutsuttuna lautakunnan haastatteluun, koska kärkihakijoista yksi jättäytyi hausta ennen lautakunnan haastattelua ja yksi kärkiehdokkaista ilmoitti vasta lautakunnan haastattelussa jättäytyvänsä pois hausta. Näin ollen, vain yksi hakija kärkikolmikosta oli haastateltavana virkaan lautakunnan kokouksessa. Lautakunnalla oli mahdollisuus kutsua muita hakijoita haastatteluun, mutta lautakunta ei ole pitänyt menettelyä tarpeellisena. Vastaehdotuksia ei Karppisen nimittämiselle virkaan kokouksessa esitetty, ja päätös oli yksimielinen. Toimielinten kokoukset valtuustoa lukuun ottamatta ovat lähtökohtaisesti suljettuja. Suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia. Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetun kokouksen keskusteluja. Pöytäkirjaan olisi kuitenkin ollut hyvän hallintotavan mukaista esittää valinnan peruste, joka tässä tapauksessa oli hakijoiden kokonaisarviointi. Karppista esitettiin virkaan kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa on painotettu henkilön taitoa, kykyä, ominaisuuksia ja muita tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisisa kykyjä sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Sivistyslautakunnalla on kunnalliseen itsehallintoon perustuvan harkintavallan nojalla ollut periaatteessa oikeus valita täytettävänä olevaan perusopetusta antavan koulun rehtorin virkaan kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista se, jolla lautakunta on Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen katsonut olevan parhaat edellytykset sanotun viran menestykselliseen hoitamiseen. (Ks. esim. KHO:2005:44 28.6.2005)

Sivistyslautakunnan suorittama Sanna Karppisen valinta kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon valintatyöryhmän ja sivistyslautakunnan suorittamissa haastattelussa esille tulleet seikat sekä hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sivistyslautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Pokkinen on vaatinut sivistyslautakunnan päätöksen kumoamista perusteena, että hakijoiden nimet olisi pitänyt julkaista, ja että asiassa olisi pitänyt tehdä selkeä päätösehdotus. Kuten edellä selostettu, kunnalla ei ole ollut velvollisuutta julkaista hakijoiden nimiä, ja kunta on vastannut yhteen saapuneeseen tietopyyntöön viipymättä. Koska valinnan on suorittanut monijäseninen toimielin, ei esityslistan päätösehdotukseen ole ollut perusteita nimetä ketään yksittäistä henkilöä virkaan valittavaksi. Lautakunnan esittelijänä toimii toimialajohtaja. Sivistyslautakunta on nimennyt valintatyöryhmän, joka on kokonaisarvion perusteella nimennyt kolme kärkiehdokasta, jotka kutsuttu sivistyslautakunnan kokoukseen haastatteluun. Virkavalinta on tapahtunut kokouksessa haastattelun ja valintatyöryhmän selostuksen pohjalta. Ennakkomateriaalina sivistyslautakunnalla on ollut käytettävissään oheisaineistona rehtorin viran hakijavertailu sekä hakijoiden yhteenveto.  Toimielimellä on ollut siten tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus virkavalintaan. 

Esittelijä Kunnanjohtaja Kati Rekola

Päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää, ettei oikaisuvaatimukselle ole perusteita eikä se aiheuta toimenpiteitä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.